Näin se syysloma toimii

Kaksi viikkoa lomaa, kuulostaa oikein hyvältä. Enää siitä on jäljellä 3 päivää.

Vaikka onkin ollut lomaa, olen viettänyt lähes joka päivä aikaa koulujuttujeni parissa. Tämä blogi sekä alkava radio-ohjelmani on vaatinut työtä, unohtamatta erään kouluaineen lopputyötä. Olen myös suorittanut valokuvaprojektiini liittyviä kuvauksia.

Ei silti ole harmittanut, koska olen tykännyt tehdä niitä.

Suvun nuorin ja vanhin.

Kävimme loman alussa tervehtimässä 90-vuotta täyttänyttä isoäitiäni. Varsin kunnioitettava ikä, eikö. Siellä me olimme neljässä polvessa. Vaikka isoäitini muisti tekee usein tepposiaan ja ikä tuppaa väsyttämään, minusta on ihanaa miten aina nähdessään poikani hän pääsee uusiin sfääreihin. Isoäitini nauraa sydämensä pohjasta, ja tuntuu kuin hän saisi muutenkin silloin elämästä ihan eri tavalla kiinni. Samalla poikani nauttii saamastaan huomiosta. 

Kävimme myös minun vanhempieni luona. Tapasimme siellä mieheni isänkin. Kätevää, kun asuvat niin lähellä toisiaan. Ehtii tavata molempien sukua, vaikka vierailuaika sielläpäin olisikin lyhyempi. 

Poika jäi sinne viettämään lomaa, pikkuiseksi maatalon isännäksi. Hän olikin jo pitkään kysellyt, koska pääsee papan kanssa pihahommiin. No nyt on päässyt, ja tainnut olla mummillekin leipuriapuna.

Pojan ollessa siellä, saimme miehen kanssa pari päivää ihan täysin kaksin. Hänelläkin oli pieni lomanpätkä nimittäin. Ollaan naurettu, laulettu ja syöty todella hyvin - niin ravintolassa kuin kotonakin. Pidimme myös viinimaistiaiset keskenämme, se vasta hauskaa olikin. Toki olemme myös nähneet ystäviämme, mutta pääasia on ollut toisistamme nauttiminen.

Nauttikaa viikonlopusta, minä ainakin teen niin!