 |
| Syksyllä luonnon uudistuessa, voi itsekin uudistua. |
Tämä viikko on ollut uskomattoman paljon täynnä uusia ja
hienoja asioita. Saattekin tänään perus-aihepötkön sijaan syvemmän vilkaisun
meidän syksyiseen viikkoon.
Blogia on luettu mukavasti. Kirjoituksiani on käyty
tutkailemassa lähes 2000 kertaa, vaikka vasta vajaa viikon olen tätä
pyörittänyt.
Kiitos teille siitä.
Blogikirjoittamisen lisäksi tartuin uusiin haasteisiin liittymällä kampusradioomme. Alkuviikolla eteeni
tuli aikaisemmassa blogissanikin (Aikataulut
– Ystävä vai vihollinen?) puhuttu aikatauluongelma.
Olimme sopinut lapsen hakemisen päiväkodista hyvissä ajoin päivällä, mutta
sainkin uutisvuoron iltapäivään. Onneksi kihlatullani oli vapaata
töistä, niin hän sai haettua pojan kotiin. Heillä oli kuuntelukatsomo kotona
suoran lähetykseni parissa.
Uutislukijana olo tuotti hieman jännitystä. Osaanko
tiivistää oikeat asiat luettaviin sähkeisiin, ja onko ulosantini paras
mahdollinen. Kyseessä oli myös ensimmäinen suora lähetykseni, joten se toi oman
tunnelmansa. Jännitys oli kuitenkin
turhaa. Suoriuduin tehtävästä hyvin, ja haluan tehdä sitä jatkossakin. On
myös ollut puhetta, että saisin kokonaan oman ohjelman. Siitä lisää myöhemmin.
Eilen oli mukavaa, kun poikamme kummitäti tuli hänelle
yövieraaksi samalla muistaen viime viikolla ollutta nimipäivää. Sain samalla
tilaisuuden lähteä mieheni kanssa lauleskelemaan. Ihanaa, kun on tuollainen yhteinen intohimon kohde, ja ystäviä jotka mahdollistavat sen
toteuttamisen. Ilta oli todella hauska ja rentouttava. Plus mikä olisikaan
ollut romanttisempaa, kuin yön pikkutunteina mutustella kebabia sängyssä
rötväten ja maailmaa parantaen. Nuo ovat niitä arjen pikkuisia iloja, joista ammentaa jaksamista päiviin.
Tämän viikon bloggailut olivat tässä, maanantaina palataan
asiaan taas uusin aihein.
Hyvää viikonloppua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.